Kuntotarkastus kiinteistölle, kuinka se tehdään?
Kuntotarkastus, kuntotutkimus, kosteusmittaus, asuntokaupan kosteusmittaus. Kodin tutkimiselle on useita termejä, mutta tiedätkö sinä mitä mikäkin termi tarkoittaa? Miten kiinteistön kuntotarkastus tehdään? Pintoja rikkoen vai rikkomatta?
Tässä blogissa on tarkoitus avataan terminä kiinteistön kuntotarkastusta, joka usein suoritetaan joko ennen asunnon myynnin aloittamista tai asunnon myynnin yhteydessä. Lue kuinka se tapahtuu.
Asuntokaupan kuntotarkastus:
Kiinteistön kunto arvioidaan ulkopuolisen puolueettoman tahon toimesta. Kuntotutkimus tehdään pääosin rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ja aistinvaraisesti.
Asuntokaupan kuntotarkastus vaihe vaiheelta:
Yleisesti kuntotarkastukset tehdään LVI 01-10414 ja KH 90-00394 korttien mukaisesti.
Kuntotarkastus aloitetaan nykyisen omistajan / asunnon myyjän haastattelulla. Yleisesti omistajalta löytyy kattavin selonteko kiinteistöön tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä puutteista. Haastattelu antaa hyvän pohjan kuntotarkastajalle sekä kannustaa myös nykyisen omistajan kertaamaan kiinteistön historiaa.
Oulun RVP:n kuntotarkastuksen haastattelulomakkeeseen voitte käydä tutustumassa:
Haastattelun jälkeen kuntotarkastaja käy läpi haastattelun tiedot ja aloittaa kohteeseen perehtymisen. Perehtymisessä käydään läpi rakennuksen huoltohistoria, rakennuspiirustukset sekä riskirakenneanalyysi. Perehtyminen ja haastattelu on aivan yhtä tärkeitä työvaiheita kuin itse suoritettava tarkastus: mitä paremmin perehdyt, sitä paremmin tutkit.
Perehtymisen jälkeen suoritetaan kiinteistölle itse tarkastus. Tarkastus tehdään lähtökohtaisesti
aistinvaraiset sekä pintoja rikkomattomilla menetelmillä. Kiinteistö tutkitaan perinpohjaisesti kiinnittäen huomiota mahdollisiin puutteisiin sekä toteutustapoihin.
Kuntotarkastaja tutkii mm:
- Julkisivut
- Katot
- Perustukset
- Liittymät
- Sadevesijärjestelmät
- Läpiviennit
- Maankallistukset
- Märkätilat
- Kuivat sisätilat
- Ikkunat/ovet
- LVISA-järjestelmät ja paljon muuta.
Kuntotarkastuksen jälkeen
Kuntotarkastuksen jälkeen saat selkokielisen ja kuvallisen raportin suoritetusta tutkimuksesta. Raportti toimii kiinteistön huollon muistikirjana pitkälle tulevaisuuteen.
Mikäli kuntotarkastuksessa nousee esille lisäselvitystarpeita, on syytä harkita rakenneavausta, rakennekosteusmittausta tai materiaalinäytteenottoa. Nämä kaikki saat luonnollisesti avaimet käteen -periaatteella Oulun RVP:ltä
Kertooko kuntotarkastus koko totuuden?
Ei, MUTTA se antaa paremman tartuntapinnan siihen, että onko kiinteistössä syytä epäillä suurempia ongelmia ja mihin kiinnittää huomiota jatkossa. Vaikka kuntotutkimus kohdistuu tiettyjä epävarmuustekijöitä, on se AINA tyhjää parempi. Jos et etsi, et löydä.
Asuntokaupan kuntotarkastus, kenen etu?
Asuntokaupan kuntotarkastus on sekä ostajan, että myyjän etu unohtamatta kiinteistönvälittäjää. Kuntotutkimus antaa ammattilaisen, puolueettoman näkemyksen kiinteistön kunnosta ja tulevista huoltotoimenpiteistä, joista kaupanosapuolilla ei välttämättä ollut tiedossa. Mitä enemmän tiedetään ostettavasta kiinteistöstä, sitä parempi. Kaikille.
Neljä asiaa mihin kiinnittää huomiota kuntotarkastajaa valittaessa:
1) Perehdy tarkastajan ammattitaitoon, koulutukseen sekä käytännön kokemukseen
2) Tutki yrityksen saamat arvostelut sekä maine
3) Perehdy kuntotarkastuksen sisältöön ja valitse kattavin
4) Valitse Oulun RVP :)
