Valesokkeli – mikä se on ja miten sen tunnistaa?

Valesokkeli on erityisesti 1960–1970-luvuilla rakennetuissa pientaloissa yleinen rakenneratkaisu. Nykyisin se luokitellaan riskirakenteeksi, minkä vuoksi valesokkeli herättää usein kysymyksiä esimerkiksi asuntokaupan ja kuntotarkastuksen yhteydessä.

Mutta mistä valesokkelin tunnistaa, miksi siihen liittyy riskejä ja milloin sen kunto kannattaa tutkia?

Mikä on valesokkeli?

Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko alkaa lattiapinnan alapuolelta.

Ulkopuolelta näkyvä sokkeli on käytännössä rungon edessä oleva betoninen kuori, minkä vuoksi puurungon alaosa sijaitsee alempana kuin rakennusta ulkopuolelta katsomalla voisi päätellä.

Valesokkeleita käytettiin Suomessa erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, mutta niitä voi esiintyä myös myöhemmin rakennetuissa taloissa.

Miksi valesokkeli on riskirakenne?

Valesokkelin ongelma liittyy ennen kaikkea ulkoseinän puurungon sijaintiin.

Kun puurungon alaosa sijaitsee lähellä maanpintaa ja lattiapinnan alapuolella, rakenteeseen päätyvä kosteus voi aiheuttaa ajan myötä vaurioita. Kosteutta voi kulkeutua rakenteeseen esimerkiksi maaperästä, betonirakenteista tai sisäilman vesihöyrystä.

Mahdollinen vaurio voi kehittyä rakenteen sisällä piilossa. Tämän vuoksi valesokkelitalo voi näyttää ulospäin täysin normaalilta, vaikka seinärakenteen alaosassa olisi vaurioita.

Valesokkeli on siis riskirakenne, ei automaattisesti vaurioitunut rakenne.

Puurakenteisen valesokkelin keskimääräinen tekninen käyttöikä on rasitusolosuhteista riippuen noin 30–50 vuotta. Eli 1960–1970-luvuilla rakennetuissa taloissa rakenne on siten jo saavuttanut tai ylittänyt keskimääräisen teknisen käyttöikänsä.

Kuva luotu tekoälyllä.

Miten valesokkelin tunnistaa?

Tyypillisiä merkkejä ovat:

• talo on rakennettu 1960–1970-luvulla
• ulko-oven kynnys sijaitsee selvästi sokkelin yläreunaa alempana
• sisälle astutaan lähes maanpinnan tasosta
• sokkelin yläreuna nousee ulkopuolelta katsottuna sisälattian tasoa korkeammalle
• sisätilojen lattiapinta on lähellä ympäröivää maanpintaa tai jopa sen alapuolella.

Yksittäinen merkki ei vielä varmista, että rakennuksessa on valesokkeli. Rakenteen voi varmistaa mittaamalla tasoeroja ja tarvittaessa tutkimalla rakennetta tarkemmin.

Mistä valesokkelin vaurion tunnistaa?

Valesokkelin vaurioituminen ei välttämättä aiheuta näkyviä merkkejä. Juuri siksi rakenteen kunnon arvioiminen pelkästään silmämääräisesti on vaikeaa.

Tutkimisen tarvetta voivat kuitenkin lisätä esimerkiksi:

• tunkkainen tai maakellarimainen haju
• seinien alaosissa näkyvät tummumat tai muut poikkeavat jäljet
• korkea maanpinta rakennuksen vieressä
• puutteellinen sadevesien ohjaus
• tieto vastaavien rakenteiden vaurioista esimerkiksi saman alueen tai rakennuskannan taloissa.

Vaikka mitään näistä merkeistä ei olisi havaittavissa, rakenteen sisällä voi silti esiintyä vaurioita.

Miten valesokkeli tutkitaan?

Valesokkelin kuntoa voidaan selvittää rakenneavauksella.

Rakenneavauksessa seinärakennetta avataan rajatulta alueelta niin, että puurungon alaosan kuntoa voidaan tarkastella. Tarvittaessa rakenteesta voidaan ottaa materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten.

Avauskohta kannattaa valita alueelta, jossa vaurioitumisen riski arvioidaan suurimmaksi. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi rakennuksen vierustan maanpinnan korkeus tai puutteet sadevesien ohjauksessa.

Yhdellä rakenneavauksella saadaan tietoa kyseisen kohdan tilanteesta. Jos rakenteen kunnosta tarvitaan kattavampi kokonaiskuva tai korjausta suunnitellaan, tutkimusta voidaan laajentaa useampiin avauskohtiin.

Milloin valesokkeli kannattaa tutkia?

Valesokkelin tutkiminen on perusteltua erityisesti silloin, kun rakennuksen ikä ja rakenne antavat aihetta epäillä rakenteen teknisen käyttöiän olevan lopussa tai kun rakennuksessa havaitaan mahdolliseen kosteusvaurioon viittaavia merkkejä.

Tutkimus voi olla järkevä myös ennen asuntokauppaa.

Valesokkeli on tunnettu riskirakenne, joten se nousee usein esille kuntotarkastuksessa ja asuntokaupan yhteydessä. Kun rakenteen kunto on selvitetty etukäteen ja tutkimuksesta on olemassa dokumentaatio, sekä myyjällä että ostajalla on paremmat tiedot rakennuksen todellisesta kunnosta.

Jos rakenne on kunnossa, tutkimustulos vähentää epävarmuutta. Jos vaurioita löytyy, niiden laajuutta ja tarvittavia jatkotoimia voidaan selvittää ennen kaupantekoa.

Mitä jos valesokkelista löytyy vaurio?

Vaurion löytyminen ei vielä kerro, kuinka laaja korjaus tarvitaan.

Ensin tulee selvittää vaurion laajuus ja syy. Tämän perusteella voidaan suunnitella tarvittavat korjaustoimenpiteet. Laajempi kuntotutkimus voi olla tarpeen erityisesti ennen korjaussuunnittelua.

Valesokkelin korjaamisessa olennaista on, että korjaus perustuu tutkittuun tietoon. Näin toimenpiteet voidaan kohdistaa todelliseen tarpeeseen eikä rakenteita tarvitse korjata varmuuden vuoksi tarpeettoman laajasti.

Valesokkeli omassa talossa? Selvitä rakenteen todellinen kunto

RVP:n valesokkelin kuntotutkimuksessa rakenteen kuntoa selvitetään rakenneavauksella ja tarvittaessa materiaalinäytteillä. Tutkimuksesta saat laajan kirjallisen raportin, jossa esitetään havainnot, johtopäätökset ja suositukset mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Tarvittaessa saat RVP:ltä myös valesokkelin korjaukseen liittyvät suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontapalvelut.

Ota yhteyttä: +358 44 3590999 | myynti@rvp.fi